Kellokosken prinsessa elokuva kertoo Kellokosken psykiatrisen sairaalan potilaasta Anna Lappalaisesta. Hän väitti olevansa prinsessa ja ennen pitkää hänet tunnettiin sairaalassa prinsessana. Lappalainen ehti olla 50 vuotta potilaana Kellokoskella Tuusulassa, kunnes hänet 88-vuotiaana siirrettiin Nikkilän sairaalaan Sipooseen. Prinsessa kuoli Nikkilässä 92-vuotiaana. Kellokoskella hän käytti värikkäitä vaatteita sekä koruja kuljeskellessaan sairaalan puistossa. Lappalainen puhutteli sairaalan työntekijöitä ja muita potilaita kuninkaallisilla titteleillä. Prinsessa oli tunnettu väriläiskä Kellokosken kylällä ja vakuutti muut ihmiset elämänilollaan.
Kellokosken prinsessa elokuva kertoo selviytymisestä
Kellokosken prinsessa -elokuvan pääroolin tehnyt näyttelijä Katja Küttner ajattelee Anna Lappalaisen kehittäneen kuvitellusta kuninkaallisuudestaan tavan selviytyä. Lappalainen sairasti skitsofreniaa sekä kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja eli näiden vuoksi yhteensä 55 vuotta mielisairaaloissa. Prinsessan elämään perehtynyt näyttelijä sanoo Lappalaisen toisaalta aidosti uskoneen olevansa prinsessa. On myös ajateltu, että Lappalainen on saattanut käyttää roolia tietoisesti saadakseen jotakin haluamaansa.
Prinsessa elokuva kertoo omalla karulla tavallaan, että myös sairaalassa voi elää itsensä näköistä elämää. Ihmisen ei tarvitse mahtua tiettyyn muottiin, vaan jokainen saa hieman hullutella. Elämää ei tarvitse ottaa liian vakavasti. Lappalaisen tarina kertoo ihmisestä, jonka yhteiskunta leimasi hulluksi, mutta joka valloitti hänen kanssaan tekemisissä olleet lämpimällä persoonallaan.
Potilaasta auttajaksi
Harhoista kärsivän Lappalaisen, joka kertoi olevansa prinsessa Buckinghamin palatsista, elämäntehtäväksi muodostui toisten ihmisten auttaminen. Prinsessan hovin muodostivat potilastoverit ja sairaala oli hänen linnansa. Hän ilostutti ja paransi muita elämänilollaan, kun taas hoitohenkilökunta yritti nujertaa hänet. Lappalaiselle olisi haluttu tehdä jopa lobotomia, joka ei kuitenkaan toteutunut.