Elokuvan historia

Elokuvan historia - lyhyt katsaus elokuvan kehitysvaiheisiin

Elokuvan historia - lyhyt katsaus elokuvan kehitysvaiheisiin

Elokuvan historia on saanut alkunsa jo yli 100 vuotta sitten. Sen alkuna pidetään yleisesti vuotta 1895, jolloin järjestettiin ensimmäinen julkinen elokuvaesitys Pariisissa ranskalaisten Lumieren veljesten toimesta. Elokuva on kokenut suuren kehityskaaren koko olemassaolonsa aikana. Hollywood oli elokuvien kehittymisessä edelläkävijä, ja suomalainen elokuva kehittyi ohessa omaa tietään. Varhaisimmat elokuvat olivat todella lyhyitä, vain muutaman minuutin mittaisia pätkiä, joiden sisältö oli vielä alkuun hyvin yksinkertaista. Pikkuhiljaa elokuvat kehittyivät parempien tekniikoiden myötä ja yksinkertaiset lyhytelokuvat vaihtuivat perinteisiin muutaman tunnin mittaisiin elokuviin, jotka edustivat erilaisia tyylilajeja tuottaen ihmisille viihdettä ympäri maailman.

Ensimmäinen elokuva, jolla on varsinaisesti ollut elokuvan tunnistettavat piirteet, ajatellaan olleen Georges Meliesin Matka kuuhun (1902) sekä Edwin S. Porterin Suuri junaryöstö (1903). Lue lisää alta, kuinka elokuvan historia muokkautui.

Ensimmäinen elokuva, jossa puhuttiin

Vuosi 1910 oli suurta kehityksen aikaa elokuvan historiassa, kun Hollywoodiin perustettiin suuria tunnettuja elokuvastudioita, kuten Universal, Warner Bros, Disney ja MGM. Alkuun elokuvat olivat monien vuosien ajan mustavalkoisia mykkäelokuvia. Erityisesti 1920-luku oli suurta mykkäelokuvien aikaa, jolloin tehtiin paljon komedioita.

Äänielokuvat syntyivät vuonna 1927. Ensimmäinen elokuva puhutun äänen kera oli Alan Croslandin Jazzlaulaja (The Jazz Singer) vuodelta 1927. Kyseessä oli amerikkalainen musiikkielokuva. Äänielokuvan keksimisen jälkeen ne alkoivat yleistyä nopeasti – mykkäelokuvien aikakausi ja suosio alkoi mennä ohi, kun kansa alkoi janota puhuttuja elokuvia yhä enemmän.

Värielokuvia ja suuria hittejä

Värielokuvia ja suuria hittejä

1930-1950-luvuilla oli elokuvan klassinen kausi. Tuolloin elokuvien säännöt alkoivat yhdenmukaistua ja eri tyylilajeja alkoi tulla lisää, kuten rikos-, western- ja kauhuelokuvat. Tunnettuja ajan elokuvia olivat muun muassa Tuulen viemää (1939). Ohjaajista Alfred Hitchcock ja näyttelijöistä Marilyn Monroe olivat pinnalla. Värielokuvat alkoivat yleistyä 1950-luvulla tekniikoiden kehittyessä ja samoihin aikoihin luotiin myös laajakangaselokuva, joka oli menestys.

1970-1980-luvuilla elokuvan historia alkoi ottaa suuria harppauksia eteenpäin. Ohjaajat, kuten Steven Spielberg ja George Lucas astuivat mukaan kuvioihin luoden aivan uudenlaisia elokuvia juonenkäänteineen ja elokuvan teema sai olla jotakin uutta. Alkoi tulla paljon nykyaikaisia menestyksekkäitä elokuvahittejä, kuten Tappajahait, Star Wars ja E.T. Toimintaelokuvat nousivat yhdeksi suosituksi tyylilajiksi ja muun muassa Rambo-, Terminator- ja James Bond -elokuvat syntyivät.

Kuinka suomalainen elokuva kehittyi?

Ensimmäiset suomalaiset elokuvat valmistuivat myös 1900-luvun alkupuolella ja kehittyivät pikkuhiljaa. Ensimmäinen suomalainen elokuva oli Salaviinanpolttajat vuodelta 1907 . Ensimmäinen suomalainen elokuva-alan yritys Suomi-Filmi perustettiin vuonna 1919. 1930-1950-luvut olivat Suomessa elokuvan kulta-aikaa, jolloin syntyi paljon erilaisia elokuvia. Elokuvan teemoja värittivät monenlaiset ongelmat, kuten alkoholismi ja sota, mutta myös kevyemmät romanttiset aiheet. Esimerkiksi vuonna 1949 julkaistiin Edwin Laineen ohjaama prinsessa elokuva nimeltä Prinsessa Ruusunen, ja vuonna 1955 julkaistiin yksi tunnetuimmista suomalaisista elokuvista – Tuntematon sotilas.

1960-1980-luvuilla suomalainen elokuva eli hiljaisempaa aikaa ja koki uuden nousun vasta 1990-luvulla, jolloin myös elokuvan historia muualla maailmassa otti jälleen suuria harppauksia eteenpäin. 1990-luvulla alkoi digitalisoituminen, joka yleistyi hyvin nopeasti ja loi paljon uusia mahdollisuuksia elokuvien maailmaan. Mukaan 1990-2000-luvuilla tulivat muun muassa tietokoneella tehdyt suositut animaatioelokuvat sekä viimeisimpänä 3D- ja 4D- tekniikat, jotka mullistivat koko elokuva-alan historian.

Katsojien palautetta

Elokuvien katsominen on mukavaa, sillä niiden parissa on helppo rentoutua. Olen katsonut elokuvia paljon, ja parhaimmat katson useaan kertaan. Suomalainen kasino ilman rekisteröitymistä antaa minulle lähes yhtä suuria elämyksiä. Varsinkin silloin, kun jättipotti on yhden symbolin päässä.

Laura
YRITTÄJÄ

Olen suuri tekniikan ystävä ja rakentanut oman pienen elokuvateatterin. Elokuvia on mukava katsoa sekä itsekseen että ystävien kanssa. Pidän erilaista elokuvista, eikä genrellä ole minulle varsinaisesti merkitystä. Suosittelen kaikille tutustumaan elokuviin, niiden taustoihin ja historiaan.

Aki
TAKSINKULJETTAJA